Just a moment
PORTFOLIO
SEARCH
SHOP
  • Your Cart Is Empty!
+358 400 912 215
Afrikan safarikohteita

Etelä-Afrikassa Africa Expertsin pääasiallisia safarikohteita ovat Krugerin ja Pilanesbergin kansallispuistot.
Keniassa vierailemme mieluiten Maasai Mara National Reservessä sekä Samburun, Aberdaren, Amboselin, Tsavon ja Mount Kenyan kansallispuistoissa.
Botswanassa kohteitamme ovat Choben, Okavangon deltan, Makgadikgadi Pansin ja Moremin kansallispuistot ja suojelualueet.
Tansaniassa haluamme näyttää mm. Serengetin, Ngorongoron, Tarangiren, Lake Manyaran ja Arushan kansallipuistot ja luontokohteet
Ugandan kansallispuistojamme ovat Bwindi Impenetrable, Queen Elizabeth ja Kibale.
Malawissa käymme Liwondo National Parkissa ja Malawijärvellä, joka on myös Unescon maailmanperintökohde.
Sambiassa paras kohde on South Luangwan kansallispuisto.
Zimbabwessa voitte tutustua esim. Hwangen- ja Zambezin kansallispuistoihin esim. Viktorian putousten käynnin yhteydessä.
Namibiassa on Etoshan ja Namib – Naukluft National Parkit, jälkimmäinen on tunnettu Sossusvlein punahiekkaisista dyyneistä.

  • Text Hover
  • Text Hover
  • Text Hover

 

Ota mukaan safarille

  • Sana, safari tarkoittaa swahilinkielellä matkaa. Nyt on kysymyksessä matka, joka kannattaa dokumentoida huolella. Tälle ”matkalle” tarvitaan myös muuta omanlaistaan vaatetusta ja varustusta
  • Käytä mielellään luonnonvärisiä vaatteita (vaaleanruskea, ruskea, vihreä tai musta),
  • Ota mukaan tuulen ja sateen kestävä ohut pusakka tai fleece ja pitkähihaista päälle talvella
  • Hattu tai huivi on tarpeen varsinkin aamuisin
  • Kävelysafarille sopivat parhaiten tukevat kengät
  • Muistathan kiikarit ja kamerat omissa suojalaukuissaan! Ja kameran vara-akku mukaan

 

  • Kesällä aurinko porottaa voimakkaasti. Ota reppuusi aurinkovoiteet ja aurinkolasit
  • Hyttyskarkote varhain aamulla ja auringon laskun jälkeen on välttämätön paha oman mukavuuden ja/tai malariavaaran takia
  • Pieni taskulamppu on hyvä olla mukana silloinkin, kun henkilökunta saattaa teidät teltallenne
  • Safariautoissa on yleensä vettä mukana, mutta lodgesta tai leirin päämajasta voi jokainen pyytää lisää juotavaa oman istuimensa taskuun


  • Text Hover
  • Text Hover
  • Text Hover

Tyypillinen safarin päiväohjelma:

 

Jokaisessa maassa ja jokaisessa majapaikassa on omia safarikäytäntöjään. Aikataulut johtuvat useimmiten siitä, onko leirinne kansallispuiston tai suojelualueen sisällä vai sen ulkopuolella; siis etäisyydestä eläinten valtakuntaan. Aamusafarille lähdetään kuitenkin varhain. Tämä siksi, että varsinkin kissapedot ovat vielä silloin suhteellisen virkeitä ja palailemassa yöllisiltä retkiltään.


Useimmissa safarikohteissa voi valita haluaako olla maastossa koko päivän ja ottaa keittiön valmistamat eväät mukaan, vai onko parempi tulla välillä leiriin aamiaiselle ja lounaalle. Tässä asiassa kannattaa kuunnella herkällä korvalla safarioppaan suosituksia. Eläimet voivat olla leirin tai lodgen läheisyydessä tai kauempana, jolloin ajomatka ratkaisee päivän ohjelman. Seuraavassa on ohjeellisia aikatauluja, jotka ovat enemmänkin viitteellisiä ja yleispäteviä kuin soveltuvat johonkin tiettyyn maahan tai kansallispuistoon.


Esimerkki 1.

 

05.00 Herätys aamuteelle tai -kahville
05.30 Noin kolme tuntia kestävä aamusafari. Sen aikana pysähdytään aamuteelle tai -kahville ja virvokkeille.
09.30 Aamiainen leirillä
11.00 Noin tunnin kestävä kävelysafari (jos se on osa aktiviteettien tarjontaa)
14.00 Lounas
16.00 Noin kolme tuntia kestävä iltapäiväsafari. Sen aikana oppaat kattavat ”baaripöydän”. Silloin voi vaikkapa paikata malarialääkitystään Gin Tonic –drinkillä.
19.30 Illallinen
Safaritaukojen aikaan voitte rentoutua uima-altaalla, oleskella ”päämajassa” tai levätä omissa teltoissanne. Ruoat ovat lähes aina kolmen ruokalajin aterioita ja moneen matkapakettiin sisältyvät myös ruokajuomat.


Esimerkki 2.

06.00 Herätys aamiaiselle
07.00 Safariajo alkaa.
09.30 Kahvia ja virvokkeita
13.00 Retkilounas katetaan
14.00 Safariajo jatkuu
17.00 Paluu leiriin
19.30 Illallinen

Kansallipuistot ja yksityiset suojelualueet niiden ympärillä

Mm. Krugerin kansallispuistoon ja Maasai Maraan rajoittuvilla heimoyhteisöjen ja paikallishallinnon mailla toimii yksityisiä suojeluvyöhykkeitä. Heimot ja manyattat eli kylät ovat vuokranneet maitaan matkailukäyttöön joko koti- tai ulkomaalaisille yrityksille.

Suojelualueiden ja kansallispuistojen välissä ei yleensä ole aitoja, vaan eläimet liikkuvat rajattomasti alueelta toiselle. Varsinkin Krugerissa suojeluvyöhykkeet tyhjennetty ihmisistä, kylistä ja karjasta. Siellä ei tarvitse ajaa hiekka- tai asfaltiväyliä pitkin, vaan yksityisillä alueilla ajetaan eläinten todellisessa ympäristössä, savannin puskissa ja ruohokentillä. Voimakkaita, kaikilla pyörillään vetäviä jeeppejä ei pidättele mikään – eivät luonnon esteet eivätkä kansallispuiston tiellä pysymismääräykset.

Safariautoissa on asiantunteva paikallisopas ja joissakin tapauksissa lisäksi tähystäjä (Etelä-Afrikka). Opas tunnistaa jäljet, äänet ja eläinten käyttäytymisen. Tähystäjä löytää leopardin puusta tai yllättää leijonan haaskaltaan. Safariopas perehdyttää teidät mm. ”viiteen suurimpaan (norsu, sarvikuono, afrikanpuhveli, leopardi ja leijona) tai pienimpään” eli ekosysteemin kannalta välttämättömiin hyönteisiin ja niiden moninaisiin tehtäviin. Keskipäivän ohjelmaan kuuluvat kävelysafarit. Sen aikana opas kertoo yleensä eläinten käyttäytymisestä, puista, pensaista ja muista kasveista.

Safari Campit eli leirit haluavat tarjota mahdollisimman aidon luontokokemuksen. Luonnon äänet kuuluvat telttaan selkeinä ja etelän tähtitaivas loistaa valosaasteettomassa ympäristössä. Leirien ympärillä ei monesti ole aitoja. Saatte kenties aamukahviseuraa laiduntavista antiloopeista tai metelöivästä apinalaumasta. Päivisin teltta-alueella voi liikkua vapaasti, mutta illan pimettyä safariopas tai muu henkilökunnan jäsen saattaa teidän turvallisesti telttaanne.

  • Text Hover
  • Text Hover
  • Text Hover

Kruger National Park

Kruger on Afrikan kansallispuistojen suurin ja vanhin. Sen perusti jo vuonna 1898 silloisen Transvaalin vapaavaltion presidentti Paul Kruger. Hän oli huolestunut väestönkasvun ja kaivosteollisuuden aiheuttamasta eläinten liikametsästyksestä ja eläinkantojen romahduksesta alueellaan. Nykyisessä muodossaan Kruger avattiin yleisölle vuonna 1927.

Krugerin aluetta ja koko Etelä-Afrikan koillisnurkkaa kutsutaan oikeutetusti ihmiskunnan kehdoksi. Ihmisapinoiden eli hominidien fossiililöydöt ja heidän käyttämänsä kivityökalut on ajoitettu aina yli kolmen miljoonan vuoden ikäisestä ”Rouva Plesistä” alkaen. Varhaisin arkeologinen aineisto nykyihmisestä eli homo sapensista on n. 40.000 vuoden takaa.

Kruger käsittää 2 miljoonaa hehtaaria kumpuilevaa savannia ja kuivaa tasankoa. Puisto on n. 350 km pitkä, ja se on vähintään n. 50 km ja enintään 100 km leveä, pinta-alaltaan Slovenian tai Israelin valtioiden kokoinen kaistale. Krugerille ei löydy vertaistaan faunan ja floran moninaisuudessa ja runsaudessa. Siellä on mm. 336 erilaista puuta, 147 nisäkästä, 507 lintulajia, 34 sammakkoeläintä, 114 matelijaa ja lisäksi 49 kalalajia.

Kansallispuistossa käy vuodessa lähes kaksi miljoonaa matkailijaa. Kokonsa ansiosta siellä on kuitenkin tilaa ja väljyyttä joka lähtöön. Joulukuussa, kun paikallisissa kouluissa on loma-aika, voi safarireiteillä kuitenkin olla ajoittain pientä ruuhkaa. Krugerin sisällä on useita eri leirejä jotka tarjoavat sekä eri tasoisia majoitus- ja ruokailu- että opastettuja safaripalveluja. Niissä on myös elintarvike- ja matkamuistokaupat ja suurimmassa jopa golf-kenttä, elokuvateatteri ja lääkäriasema.
Kansallispuiston eläimet eivät ole tottuneet ihmisiin. Pedot pitävät autoa ja siinä olevia ihmisiä harmittomana ja neutraalina kokonaisuutena – ei saaliinaan. Vasta, jos ihminen kohottautuu tai poistuu autosta niiden saalistusvaistot heräävät. Viralliset safarioppaat tuntevat sekä eläin- että kasvikunnan. He pitävät radiopuhelimella yhteyttä toisiinsa ja myös yksityisautoilijat kertovat eläinten liikkeistä, jotta kaikki saisivat nähdä ns. Big Five -eläimet (leijona, leopardi, elefantti, sarvikuono ja afrikanpuhveli).


  • Krugerin portit ovat avoinna joka päivä 05.30 – 18.00 (kesä) ja -17.30 (talvi)
  • Matkaiijoiden on hyvä olla portilla mahdollisimman varhain, koska jokaisella sisäänkäynnillä on kiintiönsä päivän aikana puistoon päästettävistä vieraista.
  • Krugerin etäisyydet ovat pitkiä. Sen takia on oltava tarkkana, että ehtii takaisin lähimmälle portille ennen puiston sulkemisaikaa. Myöhästyjiä sakotetaan!
  • Varsinkin sesonkiaikoina leirit voivat olla täynnä, joten majoitukset ja muut palvelut on varattava ajoissa!
  • Krugerissa liikutaan joko omatoimisesti vuokra-autolla tai opastetusti alan palveluyritysten jeepeillä.
  • Krugerissa täytyy pysyä joko asfaltti- tai sorateillä ja siellä on noudatettava nopeus- ym rajoituksia.
  • Eläimiä näkee parhaiten heti sarastuksen jälkeen ja myöhemmin iltapäivällä.
  • Jokaisen vuodenajan safarilla on puolensa. Talvella kuivana kautena juomapaikoille kerääntyviä eläimiä on helpompi bongata, mutta silloin vastaavasti luonto ei ole vehreimmillään.
  • Eläimiä ei saa missään tapauksessa ruokkia. Se merkitsee niille usein kuolemantuomiota.
  • Varaudu aamun ja illan viileyteen ja varsinkin kesällä sadekuuroihin.
  • Nuodata ehdottamasti saamiasi ohjeita. Safariajon aikana ei autosta saa poistua, avojeepissä kohottautua seisomaan tai avata auton ovia.